Haastattelussa Stonefoot – elämänmakuisia sanoituksia ja tyynysota-stoneria musiikkilukiosta

Pajala Dayhome2

Kaustisen musiikkilukiossa bändien perustaminen ei ole erikoista, mutta tällä hetkellä omaa musiikkia tekeviä bändejä on ainoastaan yksi: Stonefoot. Haastattelimme Stonefootin jäseniä ja selvitimme, mistä kaikki sai alkunsa ja miten biisit valmistuvat treenikämpästä musiikkilukion bändi-iltoihin ja tulevalle levylle.

Stonefoot on musiikkilukiolaisten perustama bändi, jonka jäseniä ovat 2. vuosikurssin opiskelijat Aatos Vesala, Anton Paananen, Veikka Pälvimäki sekä 3. vuosikurssin opiskelija Tuisku Nivala. Bändi sai alkunsa tämän vuoden kevät-talvella.

– Kävelimme kauppaan Tuiskun ja Antonin kanssa kun ehdotin, että perustaisimme stoner-bändin nimeltään Pajala Dayhome. Nimi pysyi, mutta emme päätyneet soittamaan stoneria, bändin kitaristi Aatos Vesala muistelee.

Veikka Pälvimäki päätyi Stonefootin rumpaliksi aika yllättävällä tavalla.

– Olimme Aatoksen kanssa kämppiksiä. Yhtenä päivänä hän laittoi minulle WhatsAppissa viestiä, että haluaisinko tulla soittamaan 90-luvun grunge-metal-stoner rock-bändiin, johon vastasin totta ihmeessä. Näin minä tähän sotkeuduin.

Covereista kohti omaa musiikkia

Ensimmäinen esiintyminen oli musiikkilukion bändi-illassa, jolloin Stonefoot, aiemmin tunnettu nimellä Pajala Dayhome, veti vielä coverbiisejä muun muassa Alice in Chainsilta ja Nirvanalta. Pian Vesala ja bändin laulaja-kitaristi Tuisku Nivala alkoivat kirjoittamaan omaa musiikkia bändille.

– Tosiaan se lähti siitä, että Aatoksella oli mielessä kitarariffi jota soittelimme. Siitä syntyi ensimmäinen oma biisimme, Lullaby for hangover, Nivala kertoo.

Stonefoot keikkaili lukion bändi-illoissa ja ensimmäinen oma biisi esitettiin viime kevään hevi-illassa. Bändi sai paljon huomiota musiikkilukiolaisten keskuudessa tyylistään ja kovasta asenteesta. Musiikin tyylistä kysyttäessä jäsenet pohtivat musiikin olevan raskasta ja riffivetoista.

– ”Jytä” on hyvä sana kuvailemaan musiikkiamme, toteaa Pälvimäki.

– Tämmöistä tyynysota-stoneria, Vesala naurahtaa.

Vaikutteista kysyttäessä bändin mieleen juolahtaa esimerkiksi Alice in Chains, Royal Blood ja Nirvana sekä Paanasen vitsillä heitetty Spice Girls.

Stonefoot on äänittänyt studiolla jo muutaman kerran tulevaa albumiaan varten. Biisien tekeminen on suurimmalta osin Nivalan ja Vesalan käsialaa. Muut jäsenet täydentävät kokonaisuuden yhdessä jammaillessa.

– Lähinnä tähän mennessä ollut niin, että minä ja Tuisku ideoimme joko yksin tai yhdessä. Se vähän vaihtelee, että kuka tekee mitäkin. Tuisku tai minä kirjoitamme lyriikat, mieluiten Tuisku. Yleensä jommalla kummalla on joku idea biisin suhteen, josta lähdemme työstämään yhdessä soittelemalla. Näin biisit saavat muotonsa, Vesala selittää biisien synnystä.

– Treeneissä jammailemalla muut katsovat oman tonttinsa, Nivala lisää.

– Rakentavia kehitysideoita tulee kaikilta, Paananen ja Pälvimäki toteavat.

IMG_0588

Universaalia rakkautta ja elämänmakuisia sanoituksia

Stonefootin jäsenet naurahtavat, kun toimitus kysyy heiltä biisien sanomasta. Bändin biisi Hypernova kertoo Paanasen mukaan universaalista rakkaudesta. Nivala on kirjoittanut Stonefootille yhden filosofisenkin biisin, jossa hän omien sanojensa mukaan kyseenalaistaa kaiken. Nivala uskoo, että jokainen pystyy löytämään omanlaista viestiä biiseistä.

– On rakkautta, ”mä tapan teidät kaikki” -meininkiä… Yleinen sanoma on varmaan semmoinen ”elämän sietämätön keveys”, Pälvimäki naurahtaa.

– Snotefoot kirjoittaa elämänmakuisia ja -kuuloisia lauluja, Vesala vitsailee.

Nivalan ideat sanoituksiin syntyvät milloin mistäkin. Hän kertoo, että joskus on enemmän hengellisempi fiilis ja jotain, mitä haluaa sanoa. Joskus ne vain tulevat mistä tulevat.

Tulevaisuus festarilavoilla?

Stonefoot ei turhaan huolehdi huomisesta. On kuitenkin selvää, että bändin tulevaisuuden suunnitelmat ovat suuremmat kuin lukion lavoille jääminen. Vesala sanoo, ettei hänellä ole tarkkaa visiota bändin tulevaisuudesta. Tärkein asia hänelle on musiikin tekeminen ja mahdollisuus soittaa keikoilla.

– Olemme täällä rakkaudesta lajiin. Musiikin takiahan tätä hommaa tehdään, Pälvimäki sanoo.

Nivala kertoo bändin halunneen vaihtaa itselleen vakavemman nimen kuin Pajala Dayhome, joten Stonefootin tulevaisuus on selvästi suuntaamassa ”koulubändin” leimasta pidemmälle. Bändin mielestä realistisin suunnitelma tässä vaiheessa olisi saada tuleva levy valmiiksi ja edetä sen mukaan, mitä eteen tulee. Kuitenkin seuraavan kesän haaveissa olisi festarikeikka. Heidän mielestään se olisi yksi saavutettava maali, johon olisi hienoa päästä.

Stonefoot toivoo heidän musiikkinsa leviävän muuallekin kuin lukiolaisten korviin. Vesala taas toivoo, että biisit saataisiin soimaan muuallakin kuin keikoilla.

– Olisi tosi siistiä tehdä musiikkia, josta ihmiset tykkäisivät, hän sanoo.

– Sehän se hienoin meriitti muusikolle on, että jollekin se oma musiikki on tärkeää tai sitä haluaa kuunnella. Se on varmaan se suurin merkitys, Pälvimäki kiteyttää.

 

Stonefootin ensimmäinen levy julkaistaan tammi-helmikuussa 2018.

 

Teksti: Sonja Huntus

Kuvat: Meri Turja

Mainokset

TAITEIDEN YÖ 2017

rasseteers

27.10.2017 järjestettiin taas Taiteiden yö – vuoden yksi odotetuimmista tapahtumista. Illan esitykset aloitti Kaustisen musiikkilukion kuoro. Siitä jatkoi orkesteri, minkä jälkeen opiskelijoiden omat sekä ohjatut esitykset alkoivat. Illan aikana kuultiin lukuisia mahtavia esityksiä, kuten esimerkiksi Queenia, kansanmusiikkia, Totoa, sekä omaakin tuotantoa!

Kaustisen musiikkilukion tiedotustiimin Viljami Riihimäki ja Veeti Hietala haastattelivat Taiteiden yössä paria paikallaolijaa. Haastattelut tehtiin noin puolessa välissä taiteiden yötä, joten heillä oli jo esimakua esityksistä. Haastateltavilta muun muassa kysyttiin, minkä kappaleen he itse tahtoisivat esittää, jos joutuisivat lavalle.

img_0403.jpg

Entinen musiikkilukiolainen Iiro Kurunsaari kertoi pitävänsä paljon taiteiden yöstä. Hän odotti taiteiden yöltä hyvää musiikkia ja letkeää seuraa, mitä tietysti löytyi ja on aina löytynyt! Hän olisi esittänyt lavalle joutuessaan Spice Girls-yhtyeen Wannaben.

Kahvipöydässä kahvia nautiskellessaan Erkki Heusala kehui, että taiteiden yö on monipuolinen ja erikoinen tapahtuma, jossa on mahtavia esityksiä ja oikeanlainen fiilis. Hänellä oli jo kokemusta taiteiden yöstä, sillä hänen tyttärensä esiintyi siellä tänäkin vuonna. Hän kertoi olevansa itse laulumiehiä, mutta ei olisi kuulemma enää mennyt esiintymään, mutta 40 vuotta sitten olisi milloin vain laulanut tangoa.

Näyttökuva 2017-11-03 kello 14.44.36

Taiteiden yön jälkeen haastattelimme vielä Kaustisen musiikkilukion toisen vuosikurssin Amanda Mylläriä. Häntä jäi hiukan harmittamaan, kun ei omilta esityksiltään ehtinyt juuri muiden esiintymisiä katsella. Hän kuitenkin tykkäsi esiintyä paljon ja kertoi illan olleen hyvin tapahtumarikas. ”Esitykset menivät paremmin mitä odotin, joten odotukset täyttyivät kyllä”, hän sanoi. Hänellä oli mielessänsä pari biisiä, jotka hän vielä olisi halunnut tänä vuonna esittää. ”Mutta ne ehtii kyllä vetää ensi vuonna”, hän totesi.

 

Teksti: Veeti Hietala ja Viljami Riihimäki

Kuvat: Oona Harju ja Meri Turja

 

 

Täysin palkein Kultaiseen harmonikkaan

Ensimmäisen vuotensa musiikkilukiossa juuri päättävä Janina Suihkola osallistuu heinäkuun alussa Kultainen Harmonikka -kilpailun finaaliin. Sievistä kotoisin olevan Suihkola tulee todellisesta harmonikkaperheestä­ – hänen kolme sisarustaan ja isänsä kaikki soittavat, joten instrumentti oli aikoinaan helppo valita.

Suihkola kertoo halunneensa osallistua Kultaiseen harmonikkaan jo pitkään. Ajatus heräsi jo hänen voitettuaan Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2010. Osallistumista alettiin valmistella heti syksyllä Suihkolan tultua musiikkilukioon ja hänen aloitettuaan Markus Luomalan oppilaana.

Lue loppuun

Kuolettavan vaikeaa ja ihanaa pianomusiikkia

– Kehtaan väittää, että tämä on musiikinhistorian kymmenen vaikeimman pianokappaleen joukossa, sanoo Frans Veskoniemi ennen Franz Lisztin Totentanz (Kuolemantanssi) -teoksen esittämistä.

Veskoniemi lopetti Kuolemantanssin harjoittelun monta kertaa, mutta aloitti aina uudestaan. 10.5. hän esitti sen musiikkilukiolla Kuolettavan vaikeiden teosten pianokonsertissa.

Kuolemantassista on tullut hänen lempiteoksensa.

 

Lue loppuun

Oikeusministerin vieraana Säätytalolla

Musiikkilukion abiturientti Hanna Pulkkinen ja lehtori Jukka Laakkonen vierailivat tiistaina 9.5. oikeusministeri Antti Häkkäsen kutsumana Helsingissä. Kaustisen musiikkilukio on tänä keväänä ollut mukana oikeusministeriön Suomi 100v-blogikirjoitussarjassa, jossa opiskelijat ovat kirjoittaneet perustuslaista. Tapaamisella juhlistettiin kirjoitussarjan valmistumista. Blogiin kirjoittivat Kaustisen musiikkilukion lisäksi lukiot Lahdesta, Lappeenrannasta, Mikkelistä ja Espoosta.

Hanna Pulkkinen kertoo, että tilaisuuden aluksi lukiolaisille ja opettajille esiteltiin Säätytaloa, ja sen jälkeen he osallistuivat ministerin kanssa lounaalle. Pulkkinen istui samassa pöydässä ministeri Häkkäsen kanssa. Lue loppuun

Marimbanrakennusta Kaustisella

Viikko sitten Kaustisella rakennettiin marimboja. Salonkylässä valmistui viikon aikana parikymmentä marimbaa Onisimus Matare Sibandan ja Michael Sibandan, eteläafrikkalaisten mestareiden johdolla. Aikaa rakennusprojektiin kului suunniteltua kauemmin, sillä Etelä-Afrikasta lähetetty puutavaralasti joka sisälsi mm. soittimien kielet, jäi seikkailemaan matkalle. Se ei haitannut, sillä väliaikaisesti muutaman soittimen kielet rakennettiin suomalalaisesta kuusesta. Soundin ja kestävyyden kannalta afrikkalainen mukwa-puu on kuitenkin kieliksi parempaa kuin kuusi. Paketti saapui kuin saapuikin, ja viime tiistain lukion marimbaworkshopissa olivat kaikki kielet omilla paikoillaan.

18198246_1538769456147573_6815449912144978456_n

Lue loppuun

Matematiikan huipulle omassa tahdissa

Kun Akseli Jussinmäki meni kouluun, hän koki kovan pettymyksen. Kertotaulua käytäisiin vasta toisella luokalla! Jussinmäki oli itse opetellut kertotaulut jo esikouluun mennessä, ja into laskemiseen oli suuri.

Onneksi Jussinmäen opettajat Halsualla ymmärsivät hänen lahjakkuutensa. Niinpä hän matematiikan tunneilla laski yleensä ensin tunnin normaalit tehtävät ja jatkoi sitten seuraavan vuoden tehtävillä. Yläasteella hän oli laskenut läpi lukion lyhyen matematiikan kurssit.

Lue loppuun