Musiikkilukion alumni nappasi tuoreen ylioppilaan yritykseensä oppisopimuksella

Juho Isokangas valmistui ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta vuonna 2009. Jo opiskeluaikoinaan mies oli poikkeuksellisen tarmokas: basson soiton ja opiskelujen lisäksi Isokangas vaikutti niin oppilaskunnassa kuin oman luokkansa puheenjohtana. Heti 18 vuotta täytettyään hän pyrki ja valittiin myös Kaustisen kunnanvaltuustoon. Opintojen, soittamisen ja vaikuttamistyön lisäksi paukkuivat kangaspuut. Isokankaan tekemä ryijy komeilee yhä lukion käytävän seinällä.

– Kyllä minä monena aamuna olin ensimmäisenä aamulla Taina-rehtorin kanssa juomassa kahvia ja lukemassa lehtiä. Se oli hienoa aikaa, sanoo Isokangas ja tervehtii samalla jatkuvasti ravintola Pelimannissa lounastavia tuttuja.

Helsinkiin pian ylioppilaaksi pääsemisen jälkeen muuttanut Kaustisen poika on käymässä kotipuolessa, jossa hän osallistui myös yrittäjien aamukaffille, joka järjestettiin lukiolla.

– Se on tämä yrittäjän vapaus. Töitä voi tehdä oikeastaan mistä vain puhelimitse ja sähköpostitse, sanoo rauhallinen mies ja laittaa puhelimen kuitenkin kohteliaasti pois haastattelun ajaksi.

Yrittäjähenki kodin perua 

Isokangas perusti ääni- ja valotekniikkaan erikoistuneen Live Light -yrityksensä pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Yritys on hoitanut jo vuosia muun muassa Haloo Helsinki -yhtyeen keikkojen valoja. Lisäksi yhteistyötä on rap-artisti Brädin ja Diandran, tuotantoyhtiö Rähinä Liven ja Warner Music liven kanssa. Isokangas on yrityksen ainoa vakituinen työntekijä, mutta reservissä on kymmenisen ”luottomiestä”, ääni- ja valoteknikkoina toimivia freelancereita ja ”apukäsiä”, jotka hoitavat keikkoja.

Lukiossa bassoa soittavan miehen tulevaisuuden visiot olivat selvät. Niin, ei visio vaan visiot.

Ensinnäkin selvää oli kiinnostus elintarviketeknologiaan.

– Maitotilallisten poikana minua on aina kiinnostanut ruoka. Kaikkien täytyy syödä. Ja elintarveketeknologiassa on huikeat mahdollisuudet. Jos palaisin tänne kotiseudulle takaisin, niin voisin perustaa vaikka oman pienen meijerin. Kyllähän se on kotoa tullut sellainen tietty yrittäjähenkisyys.

Haave meijeristä olisi varsin toteuttamiskelpoinen, sillä opinnot Helsingin yliopiston elintarviketeknologian maitoteknologian puolella ovat jo pitkällä. Jonakin päivänä kourassa on elintarviketieteiden maisterin tutkinto.

– Mutta nyt on ykkösprioriteettinä työt. Yrittäjälle on kuitenkin taloudellisesti järkevää opiskella samaan aikaan, kun voi elää itse opintososiaalisilla eduilla ja kehittää sitten yrityksestä saatavilla tuloilla itse yrityksen toimintaa. Kyllä aika paljon on opintotuesta ja opintolainasta siirtynyt yrityksen tilille, summaa Isokangas monelle mahdottomaltakin tuntuvaa yhtälöä ja sen hyviä puolia.

Live Light on toteuttanut myös kolme investointihanketta EU-rahoitteisen Pirityisten kanssa.

– Rahaa on, jos osaa vetää oikeista naruista. Lisäksi täällä Kaustisella pelaa yritysneuvonta ja paikallisesta kirjanpitotoimistosta saa ihan erilailla henkilökohtaista palvelua kuin mitä saisi vaikkapa jostain isosta pääkaupunkiseudun toimistosta, kehuu Isokangas kotikyläänsä.

Festareilta alan kokemusta ja kontakteja 

Juho Isokankaan kiinnostus valo- ja äänitekniikkaan virisi musiikkilukioaikoina, kun muutamalle studiotekniikkaa opiskelleelle lukiolaiselle tarjottiin mahdollisuus tulla auttamaan Kaustinen Folk Music -festivaaleille sen valo- ja äänitekniikasta vastaavaa Akun tehdasta.

– Vaikka käytännössä vain seisottiin siellä, niin se avasi kontaktit ja näytti, mitä se työ pitää sisällään. Sen jälkeen kävin lukioaikana auttamassa myös Sävy -nimisessä yrityksessä Kokkolassa, kertoo Isokangas. Sävy on vastannut Kaustisen musiikkilukion musikaalien valoista ja äänitekniikasta jo usean vuoden ajan.

Kun osaamista ja kontakteja alalta oli kertynyt jo lukioaikana, oli oman yrityksen perustaminen luontevaa.

– Tämä ala vähän niin kuin valitsee tekijänsä itse. Jos ei pysty tekemään töitä 12 tuntia putkeen, niin sitten tämä ei ole se oikea juttu. Toisaalta keikoilta ja tapahtumista saatavat kokemukset ovat valtavan palkitsevia. Ja alalla kaikki tuntevat toisensa. On yhteisö, joka puhuu samaa kieltä.

Oman itsensä herrana oleminen on Isokankaan mukaan palkitsevaa myös, koska ”silloin pääsee itse suunnittelemaan ja voi kokoajan kehittyä”. Lisäksi eteenpäin potkii tietysti hyvä palaute.

Kohtalokas kohtaaminen Taiteiden yössä

Kesästä on tulossa kiireinen, kun Haloo Helsinki kiertää kymmenillä keikoilla ympäri Suomea. Isokangas saa kuitenkin pian apulaisen jopa 2,5 vuodeksi, kun tänä keväänä 2015 musiikkilukiosta valmistuva Veera Ailunka hyppää Live Lightin kelkkaan oppisopimuksella. Ailunka suorittaa näyttötutkintona teatterialan erikoisammattitutkinnon Live Lightissa ja Metropolian ammattikorkeakoulussa.

Isokangas ja Ailunka kohtasivat ensimmäistä kertaa vuosittain musiikkilukiossa järjestettävässä Taiteiden yössä, tai oikeammin sen työpajassa, jota Isokangas oli vetämässä.

– Kiinnitin jo silloin huomioni Veeran aktiivisuuteen. Hän kyseli ja oli selvästi kiinnostunut valo- ja äänitekniikasta. Sittemmin Veera on ollut apukätenä useissa tapahtumissa. Abikeväänä sitten mietittiin yhdessä, että miten kannattaisi edetä, kun ala kiinnostaa. Mietin, että olisiko minulla tarjota töitä, mutta tulin siihen tulokseen, että oppisopimus voisi olla hyvä ratkaisu, kertoo Isokangas.

Isokankaan mukaan oppisopimus on yrittäjälle hyvä ja edullinen vaihtoehto. TE-keskus maksaa yrittäjälle palkkatukea ja koulutuspäivistä, joina opiskelija on Metropoliassa, yritys saa myös korvausta. Tietysti siinä sitten on itsekin panostettava ohjaukseen, pitää tehdä suunnitelma ja sitten myös arvioida työsuoritukset koulutettavan itsearvioinnin lisäksi.

Ailunka&Isokangas

Jännän äärellä

Kemijärveltä kotoisin oleva Veera Ailunka käy juhlistamassa ylioppilaaksi pääsyään pohjoisen yöttömässä yössä ja sen jälkeen edessä on muutto isolle kirkolle.

– Asunnosta ei vieläkään ole tietoa, mutta eiköhän se ja kaikki järjesty. En oikein vielä tiedä tuleman pitää, mutta kesä menee varmaan Live Lightin varastoilla ja keikoilla.

– Odotan Helsinkiin muuttoa ja sitä mitä Helsingillä on tarjota. Siellä on jatkuvasti hauskoja tapahtumia ja nyt kun matkaa ei ole enää 400, 600 tai 900 kilometria, niin niihin on ainakin helpompi osallistua, arvelee Ailunka.

Ja vaikka tekevällä työt eivät varmasti lopu, aikovat molemmat vielä ehtiä harrastaakin. Ailunka jättää lukiosta lähtiessään jälkeensä ison aukon, sillä hän on koko lukioajan kuvannut ahkerasti lukion tapahtumia ja kehittynyt korvaamattomaksi valokuvaajaksi.

– Aina olen saanut myös valokuvata, kun olen ollut keikoilla Juhon matkassa. Olen kasannut ja purkanut tekniikkaa ja sitten keikan aikana on ollut aikaa kuvata. Olen sitten lähettänyt niitä kuvia bändeille. Että siinä mielessä valokuvaaminen varmasti jatkuu myös tulevissa työ- ja opiskelukuvioissa.

– Monet oman vuosikurssin opiskelijat ovat myös nyt kysyneet, että voinko ottaa heistä ylioppilaskuvia ja olen nyt käynyt parilla keikalla. Soittamistakin aion jatkaa, mutta kuinka tavoitteellisesti – se riippuu monesta asiasta.

Myös Juho Isokangas aikoo kiireisen yrittäjäarjen ohella ehtiä harrastamaan. Hän leipoo, lenkkeilee, soittelee vielä joskus bassoakin ja käy salilla.

– Näin epäsäännöllinen työ ei välttämättä ole aina niin terveellistä. Pitää pitää kunnosta huolta, sanoo mies ja lähtee kohti Kaustisen urheilutaloa.

Niin ja ne kangaspuut. Niitä on yhdet Helsingissä ja yhdet Kaustisella, käytössä kummatkin.

teksti: Suvi Kivelä
kuva: Veera Ailunka

Mainokset