Teukan viimeinen työpäivä

Rakkaustinen haastatteli talonmies Teuvo Isokangasta hänen viimeisenä työpäivänään musiikkilukiolla. Yli kaksikymmentä vuotta lukiolla työskennellyt Isokangas on haikein mielin jättämässä työpaikkaansa.

– Elämä on minut tänne kuljettanut, Isokangas toteaa.

jaa

Isokangas ehti tehdä viisi vuotta kirvesmiehen hommia, kunnes häntä pyydettiin kunnalle töihin, vuoden 1978 maaliskuussa.

– Mikäs siinä, kyllähän se käy, hän sanoo todenneensa puhelimessa.

Muutaman vuoden jälkeen hänet valittiin parinkymmenen hakijan joukosta kaikkien Kaustisen koulujen talonmieheksi. Henkilövaihdosten kautta Isokangas päätyi myös lukiolle töihin, ja hetken päästä häntä kysyttiin jo asuntolanvalvojaksi. ”Mikäs siinä”, oli hän taas tokaissut. Isokankaan mukaan fiilikset työstä ovat vieläkin hyvät, näin parinkymmenen vuoden jälkeen.

– Työ tekijäänsä neuvoo, siihen vain oppii että mikä työnkuva on. Monenlaista tässä on kyllä saanut tehdä, hän kertoo.

Työhteisö ja työympäristö ovat olleet Isokankaalle paras muisto. Nuoret ovat myös lähellä hänen sydäntään.

– Jos jossakin asiassa on voinut olla jollekin avuksi tai on saanut ratkaistua juttuja, ne ovat olleet kyllä hienoimpia juttuja, hän kertoo.

 

Isokankaan työpäivät alkoivat yleensä aamuseitsemältä ja työt loppuivat neljän aikoihin. Usein hänen päivänsä kuitenkin pitkittyvät ja jatkuivat myöhäänkin. Hän on yli 20 vuoden ajan joka ilta kymmeneltä käynyt tarkistamassa ja lukitsemassa koulun sekä asuntolan pesutuvan.

Isokankaan autoon on kasautunut vuodesta 1996 lähtien paljon muistivihkoja, joihin hän on aina kirjoittanut tehtävät työt ja korjattavat asiat. Vaikka hänellä on monien kymmenien vuosien työkokemus, hän sanoo mokia sattuvan vieläkin.

– Monesti on mennyt seuraava yö valvoessa ja huonoilla unilla. Jään kuitenkin kaipaamaan työn vapaamuotoisuutta ja monipuolisuutta.

Yhden mieleenpainuvimmista muistoista Isokangas kertoo olleen parin vuoden takaisen syöksyvirtauksen, joka tempaisi areenan katon alas ja rullasi ala-asteen peltikaton. Silloin hän joutui olemaan töissä ihan yksin. Hän haki äkkiä illalla paikalliselta kauppiaalta suuria pressuja ja levitti ne katolle, ettei sade ehtisi tehdä suurempaa vahinkoa.

 

Eläkkeelle siirtymisen lähestyessä Isokangas oli sekavilla tunteilla kuukauden. Vaikka työt nyt loppuvat, hänellä on kuitenkin selvät suunnitelmat eläkepäiville. Hän aikoo jatkaa musiikin harrastamista ja historian tutkimusta.

Rakkaustinen kysyi Teuvo Isokankaalta hänen mielipidettäänsä siihen, kuinka nuoret ovat muuttuneet. Isokankaan mukaan nuoret ovat todella fiksuja, siitä huolimatta, että heidän käytöksensä on muuttunut niistä ajoista kun hän itse oli nuori. Hän painottaa, että jokainen meistä on ollut nuori ja jokaisella sukupolvella on ollut paheensa.

– Kun tekin elätte nuoruutta, eläkää se täysillä. Teillä on unelmia, tehkää töitä niiden eteen, että saavutatte ne.

IMG_8367-1

Teuvo Isokangas ja rehtori Taina Lehtonen Isokankaan läksiäisjuhlassa.

 

Teksti: Oona Harju, Johanna Suosalo ja Sonja Vartonen

  1. kuva © Johanna Suosalo

2. kuva © Teija Ruuhola

Mainokset