Ilmaisutaito opettaa heittäytymään

Tällä viikolla Kaustisen Kinolla nähdään Kaustisen musiikkilukion ilmaisutaitoryhmän esitys Vesi, joka sisälläsi virtasi. Rakkaustinen otti selvää, mistä näytelmässä ja ilmaisutaidossa oikein on kyse.

DSC_0207

Kaustisen musiikkilukion englantia ja ilmaisutaitoa opettava Jarmo Savela lähti työstämään ilmaisutaidon kakkoskurssilla näytelmää yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näytelmästä paljastetaan, että se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka joutuvat epätavallisiin tilanteisiin. Näytelmän rakenne on episodimainen, sillä se koostuu monesta eri tarinasta, jotka nivoutuvat lopulta yhteen.

– Ei valmiiksi pureskeltu paketti, Savela kuvailee.

Savela on työskennellyt ilmaisutaidon parissa kaikenikäisten kanssa. Hänellä on kokemusta niin näyttelemisestä kuin ilmaisutaidostakin. Mistä tämä innostus sitten lähti?

Savela kertoo draamakasvatuksen tulleen hänen sivuaineekseen opiskeluaikoina miltei vahingossa. Pohjalla oli omaa intoa, halukkuutta ja kokemusta, mutta silti ei ollut koskaan selvää, että hän perehtyisi tähän aiheeseen tarkemmin.

Ilmaisutaidossa voi olla hyvä jos lähtökohtana on itsensä kehittäminen, eikä yleisön miellyttäminen. Kaikilla on kuitenkin hieman eri päämäärät, eivätkä mitkään niistä ole varsinaisesti oikeita tai vääriä. Tekstin tulkintaa kehittämällä löytyy se oma ja yksilöllinen tie. Ilmaisutaito voi tarjota keinon oman itseluottamuksen löytämiseen.

– Siitä ei saa irti jos ei vapauta itseään, Savela huomauttaa.

Ajatukset itsensä nolaamisesta ja ajan kuluttamisesta turhaan pelleilyyn ovat tyypillisiä ennakkokäsityksiä ilmaisutaidosta. Savela kumoaa ne muistuttamalla, että mitään ei voi tietää ennen kuin kokeilee. Kannattaa keskittyä siihen, mitä se voi antaa ja mitä uusia asioita voi oppia itsestään. Savela toivoo aineen löytyvän opetussuunnitelmasta lähivuosien aikana.

 

”Vesi, joka sisälläsi virtasi” -näytelmä on poikkeuksellinen monessa mielessä. Sen toteuttaminen on aloitettu alusta asti yhdessä opiskelijoiden kanssa. 

Lisätietoa näytelmästä löytyy täältä.

2. vuosikurssilta näytelmässä mukana olevat Elisa Viiperi, Salli Varila ja Essi Linna kertovat alun olleen hankalan. Oli vaikea uskoa, että näytelmä saataisiin koottua kokonaan omasta kynästä. Luottamus Savelan näkemykseen kuitenkin osoittautuu kannattavaksi, he kehuvat.

Halu heittäytyä toi tytöt kurssille. Kaustisen musiikkilukiossa joka vuosi esitettävissä musikaaleissa he ovat olleet myös mukana, mutta kokevat näytelmän olevan heille parempi vaihtoehto, sillä laulutaitoa ei vaadita, vaan pelkästään näyttelemisenhalua.

Tytöt tavoittelivat kokemusta, taitoa näyttelemisessä sekä irrottautumista häpeästä ja arvostelevista mielipiteistä. He kertovat, että ilmaisutaito voi olla vaikeaa itsensä eristäneelle ihmiselle. Itselle rakennettu muuri on kuitenkin yksi syy siihen, että kurssille kannattaa osallistua. He suosittelevat ilmaisutaidon kursseja kaikille, sillä niihin ei tarvita kokemusta ennestään, vaan voi lähteä mukaan pelkästään itseään kehittääkseen.

– Ja tässä jokainen varmasti saa roolin, jokaisella on jotain mitä tekee, Essi Linna sanoo.

– Ei tarvi esittää puuta, Elisa Viiperi huomauttaa.

– Tai kiveä, Salli Varila lisää.

Ilmaisutaidon kakkoskurssi on antanut tytöille kokemusta näyttelemisestä ja heittäytymisestä.

– Kokemus on tosi hyvä, mutta myös se, että tietää että on mukavaa ja että varmasti lähtis uudestaan mukaan tähän hommaan, Essi Linna kehuu.

Kurssin toivotaan toteutuvan myös ensi vuonna.

 

”Vesi, joka sisälläni virtasi” – näytelmän esitykset:

La 12.12.2015 klo 18

Su 13.12.2015 klo 14

 

Teksti: Anna-Sofia Tastula

Mainokset