Tammikuun alumni: Veli-Matti Puumala

Puumala

Veli-Matti Puumala valittiin vuoden 2016 Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteelliseksi johtajaksi. Alkujaan kaustislainen Puumala on luonut musiikillista uraa ja nimeä omilla sävellyksillään, sekä Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina.

Puumala valmistui Kaustisen musiikkilukiosta vuonna 1984. Kysyin häneltä hänen musiikkilukioajoistaan sekä linjastaan 38. kamarimusiikkiviikolla.

Miltä tuntui kun sinut valittiin Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteelliseksi johtajaksi?

– Tämä on hieno ja kunnianarvoisa tilaisuus. Tuskin olisin säveltäjä ilman varhaisilta Kamarimusiikkiviikoilta saatuja voimakkaita musiikillisia kokemuksia.

Minkälaista linjaa kamarimusiikkiviikko tänä vuonna noudattaa ja mikä on vuoden teema?

– Tavoitteenani on rakentaa konserttiohjelmassa yhteyksiä eri aikakausien musiikkien välillä. Teosten aikajänne ulottuu keskiajan organumeista aikamme musiikkiin. Beethovenin myöhäiset teokset muodostavat ohjelman rungon. Noiden teosten eetos, polyfonian rikkaus sekä pyhyyden ja juurevuuden yhdistyminen säteilee monin tavoin koko muuhun ohjelmaan. Minulle on myös tärkeää, että voimme kuulla aikamme säveltäjien musiikkia rinnan tutumman ohjelman kanssa.

Mitä soittimia soitit musiikkilukiossa ja mitä opintoja teit?

– Normaalien lukuaineiden (mukaan lukien pitkä matematiikka ja saksa) lisäksi teoria-aineita ja sävellystä ja sovitusta Jarmo Kotajan opastuksella. Soittimeni oli ja on piano.

Mitä musiikkilukiosta jäi käteen ja jatko-opintoja ajatellen?

– Koska päätin yrittää sävellyslinjalle Sibelius-Akatemiaan ja siinä onnistuinkin, oli Musiikkilukion rooli tietenkin täysin ratkaiseva. Lukion aikana minulla oli tilaisuus opiskella pianoa ja teoria-aineita, sekä tietenkin sävellystä, jossa sain henkilökohtaista ohjausta viikoittain. Tämän lisäksi sain säännöllisesti kuulla omaa musiikkiani sekä virallisemmissa konserteissa kuten Kamarimusiikkiviikolla ja matineoissa, mutta myös vapaamuotoisissa kohtaamisissa opiskelukavereiden kesken. Pyynnöstäni opiskelukaverit soittivat teoksiani minulle, joten opin samalla soittimista myös käytännössä enemmän kuin vain kirjoja ja partituureja lukemalla. Näillä kaikilla kokemuksilla oli suuri vaikutus siihen, että aloin uskoa, että musiikilla ja nimenomaan säveltämisellä voisi olla suuri rooli elämässäni. Lisäksi oppimisympäristö mukavine opettajineen oli turvallinen ja innostava.

Milloin tiesit haluavasi säveltäjäksi?

– Alkusysäys tälle kaikelle oli varmaankin se, kun sain kuulla lukion orkesterin soittavan ensimmäistä orkesteriteostani vuoden 1983 Kamarimusiikkiviikolla. Haave tuntui aluksi epärealistiselta, koska minulla oli tuntuma siitä miten paljon kaikkea täytyisi pystyä oppimaan ja omaksumaan ennen kuin haave realisoituisi. Vähitellen hakeutuminen tälle alalle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, koska veto ja intohimo asiaan oli niin suuri.

Mitä töitä olet elämässäsi tähän mennessä tehnyt? Oletko tehnyt jotakin muuta kuin musiikkiin liittyvää työtä?

– Olen säveltämisen lisäksi opettanut paljon teoria-aineita ja kirjoittanut musiikista. Vuonna 1997 aloin opettaa myös sävellystä ja vähitellen tämä on saanut yhä isomman osan elämässäni. Ennen opetustehtäviä työskentelin myös useita vuosia Sibelius-Akatemian kirjastossa. Opiskeluaikana kokemusta on myös siivoustyöstä. Tällä hetkellä toimin säveltämisen rinnalla Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina. Professuurini alkoi vuonna 2005.

Mitä neuvoja antaisit nykyisille musiikkilukiolaisille?

– Musiikkilukion mahdollisuuksista kannattaa ottaa kaikki irti. Erikoislukioihin kokoontuu aina erikoisyksilöitä, joten avoimella mielellä kannattaa suhtautua kaikkeen mitä lukiolla on tarjota sekä tutustua eri taustoista tuleviin ihmisiin. Kamarimusiikkiviikon tilaisuuksiin kannattaa myös osallistua. Se voi muuttaa elämäsi suunnan ja vähimmässäkin tapauksessa jättää muistijäljen, joka ei häviä.

Oletko ammentanut vaikutteita kaustislaisesta kansanmusiikista omiin sävellyksiisi?

– Olen, joissakin teoksissani. Varsinkin 90-luvulla oli useita teoksia joissa oli elementtejä kansanmusiikista, myös kaustislaisesta. Näitä juonteita on myös oopperassani Anna Liisa.

 

Teksti: Anna-Sofia Tastula
Kuva: Mika Jämsä

 

 

 

 

Mainokset