Näin syntyy musikaali

Tästä se alkaa. Suuri joukko innokkaita opiskelijoita ja ohjaaja Aku-Petteri Pahkamäki. Syksyllä hän ilmoittaa ensi töikseen, että seuraavana keväänä Kansantaiteenkeskuksen lavalle nousee jotain aivan erilaista kuin aiempina vuosina:kalevalainen tarina Kullervosta.

A-P

Totisen työn tuoksinnassa kasvavat sekä into että epäily. Nyt ollaan kaukana perinteistä nuorisomusikaalista, ja joulun aikaan Pahkamäki miettii, mitä hän oikein on tekemässä. Tunne menee nopeasti ohi.
– Jos kerran tehdään niin sitten tehdään kunnolla.

Pahkamäki on päättänyt ohittaa Kullervon tarinan karmeuden upottamalla sen itse kirjoittamansa kehystarinan sisään. Siinä ollaan tosi-tv-studiossa. Näin näytelmään saadaan huumoria, ajankohtaisuutta ja nuorten näkökulmaa.

Juonipaljastus

Valtaosa näytelmästä on kuitenkin alkuperäistä, vanhanaikaista kieltä. Siinä riittää näyttelijöille opeteltavaa.

Paperit

Näyttelijät alkavat myös harjoitella lauluja laulutunneillaan sitä mukaa kun säveltäjä Ville Ojanen saa niitä paperille. Ojasen tyyliä luonnehditaan ”luomufolkiksi”.

Syksyllä lukiossa perustetaan folkrock-bändi, josta tulee muutamalla vahvistuksella musikaalin orkesteri. Bändiä ohjaa Ojasen lisäksi Rasmus Tammik, joka säveltää itsekin musikaaliin pari kappaletta. Soittajien mielestä kappaleet ovat ”parasta soittaa”, ja projekti etenee mukavasti. Bändi saa viimeiset nuotit kuitenkin vasta kolme viikkoa ennen ensi-iltaa. Silloin vallitseva tunne on jännitys. Kaikki kappaleet täytyy osata muutaman viikon päästä ulkoa. Kokonaisuutta ei ole vielä kertaakaan harjoiteltu yhdessä laulajien kanssa oikealla esittämispaikalla Kansantaiteenkeskuksessa.

Harmooni

Kapellimestari Oona Harjuakin jännittää.
– Siitä lähtien kun kuulin tästä pestistä, on ollut melkoinen jännitys päällä, sillä onhan tässä isosta jutusta kyse. Vastuu on melko suuri, ja varsinkin kun olen koko bändin nuorin, muut kun ovat vuoden tai kaksi minua vanhempia.

Musikaalibändiltä kansanmusiikkipohjaiset kappaleet ovat kuitenkin luonnistuneet ”yllättävän hyvin”, ja soittaminen yhdessä on ollut mukavaa. Harju uskookin, että musikaalista tulee ”ihan törkeen hyvä”.

Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa siirrytään Kansantaiteenkeskukseen.

Silloin paljastuu, kuinka paljon teknistä osaamista musikaalin toteuttaminen vaatii.

Mikit

Musikaaliin toteutetaan tuttuun tapaan lähes kaikki tekniikkatyöt – äänentoiston ja videoprojisiot – lukion omin voimin. Mukana on oppilaista koostettu tekniikkatiimi, jota johtaa Janne Torvikoski. Hän kertoo, että tänä vuonna suurin muutos aiempaan on se, että bändi ja näyttelijät ovat koko ajan on lavalla. Kokonaistekniikka on massiivisempi kuin koskaan aiemmin, ja toteutus laaja ja monimutkainen.

Mikki viuluun

Myös valoja on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Silti kaikki sujuu tänä vuonna poikkeuksellisen helposti. Aikaa jää hienosäätöönkin.

Jo aiemmin on tehty videoprojisiot ja Pahkamäen ohjauksessa äänitetty musikaalin äänitehosteet sekä salaperäisen Rexin osuudet.

A-P ohjaa

 

 

 

 

 

 

Kansantaiteenkeskuksessa kaikki muutkin tiimit joutuvat tositoimiin. Puvustus- ja maskeeraustiimi tekevät yhteistyötä pohtiessaan, miltä kunkin hahmon kuuluu näyttää.

Pipo

(Kuva-arvoitus: miten Nevertexin valkoinen pipo liittyy Kullervoon?)

Puvustajilla ei tänä vuonna ole isoa roolia, koska näyttelijät hoitavat vaatteensa melko itsenäisesti.

– Yleinen ohje kaikille näyttelijöille on ollut sama: laita vaatekaapistasi päälle sitä, mitä hahmosi pukisi, kertoo Lauri Malkamäki.
Vain muutamia tekopartoja ja naamareita joudutaan tilaamaan. Samoin Väinämöisen vaatetus aiheuttaa pohdintaa.

LavaKaustinen-sali on kehyskertomuksen mukaisesti sisustettu studion näköiseksi. Lavastuksen tärkein elementti on salin takaseinän vaalea kangas, joka saa salin näyttämään entistäkin isommalta. Lavastustiimi hoitaa myös tarpeistoon liittyviä asioita. Henkilöhahmoille etsitään mm. mattoa ja laukkuja.

Korografit harjoituttavat tansseja, kohtaukset sidotaan toisiinsa.

_DSC1705

Opiskelijat ovat harjoitelleet tuntikausia joka päivä. Koulua yritetään käydä vähän välissä. Väsymys ylitetään kahvilla ja karkilla. Ja viimeisellä viikolla alkaa tapahtua. Kun kohtaus esitetään ensimmäistä kertaa yleisölle, kaikki sähköistyy. Ja kaikki toimii. Silloin tiedetään, että tämä onnistuu. Että tulossa on jälleen kerran hieno musikaali.

 

Tekstit: tiedotustiimi.
Kuvat ja video Anni Saari

Mainokset