Hyvä oppimisympäristö edistää terveyttä

ml21

Kaustisen musiikkilukio on mukana oppimisympäristöhankkeessa, jonka tarkoituksena on luoda parempi, oppimista tehostava ja tasapainoinen ympäristö oppimiseen. Projektin myötä yhteistyötä on tehty Tiina Mäkelän, Jyväskylän yliopiston projektitutkijan kanssa. Tutkimusalue on professori Marja Kankaanrannan ja käsittelee innovatiivisia oppimisympäristöjä.

– Hahmotan oppimisympäristöjä henkilökohtaisina, sosiaalisina, fyysisinä ja digitaalisina ympäristöinä, joissa oppiminen tapahtuu, Mäkelä selittää.

Mäkelä on perehtynyt aiheeseen perusteellisesti, sillä hän tekee samalla väitöskirjaa liittyen oppimisympäristöihin.

– Olen kiinnostunut ymmärtämään, millaisia ovat oppimista ja hyvinvointia parhaiten tukevat ympäristöt ja kuinka niitä voidaan suunnitella. Väitöstyöni keskittyy etenkin oppijoiden näkökulmiin oppimisympäristöistä. Oppijakeskeinen ajattelu edellyttää, että heidät osallistetaan mukaan oppimisympäristöjen suunnitteluun. Näin voidaan parantaa suunnitelmien laatua, edistää osallistavaa koulukulttuuria ja tukea paremmin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia, Mäkelä kertoo.

Musiikkilukio on hyödyntänyt osallistavaa kehitysajatusta. Hankkeen alettua kouluun perustettiin oppimisympäristötiimi, johon kuuluu niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Jokaisella on mahdollisuus esittää toiveita ja ideoita.

Välitunnit ovat opiskelijoiden suosikkihetkiä päivän aikana. Silloin voi käydä happihyppelyllä, selata sosiaalista mediaa tai mennä istumaan kavereiden kanssa sohvalle nauttien kupin kahvia. Mäkelän mielestä välitunnit ovat erityisen tärkeitä opiskelijalle.

– Aiempaan tutkimukseen ja omiin tutkimuksiini perustuvassa oppimisympäristöjen suunnittelumallissa yksi terveyttä edistävä teema on ylirasittumisen välttäminen levon ja vapaa-ajantoiminnan avulla. On tärkeää, että välitunteja ei käytetä pelkästään esimerkiksi läksyjen tekoon tai kokeisiin valmistautumiseen vaan pidetään ihan oikeasti taukoa opiskelusta.

Uudet verhot, ergonomiset tuolit ja kivoja mattoja. Viihtyisän ja miellyttävän oppimisympäristön luominen kuulostaa helpolta. Mäkelän mukaan ei asia ole niin yksinkertainen.

– Tasapaino erilaisten oppimisympäristödimensioiden (yhteisöllisyys-yksilöllisyys, mukavuus-terveys, uudenaikaisuus-perinteikkyys) on keskeistä kehittämässäni oppimisympäristöiden suunnittelumallissa. Uskoisin, että mallin avulla voidaan suunnitella ympäristöjä, jotka ottavat huomioon erilaiset oppimista ja hyvinvointia edistävät piirteet sen sijaan, että keskityttäisiin vain esimerkiksi yhteisöllisyyteen, mukavuuteen ja uudenaikaisuuteen.

Mäkelän tutkimus ei painotu ainoastaan tietyntyyppisiin kouluihin.

– Olen toiminut aikaisemmin yläkoulun ja lukion opettajana Espanjassa, Barcelonassa. Työskentelen edelleen osittain Espanjasta käsin. On siksi luontevaa, että tarkastelen oppimisympäristöjä etenkin kahden itselleni tutun kulttuurin näkökulmasta.

Hän havaitsi suomalaisten ja espanjalaisten arvostavan kulttuurieroista huolimatta samoja asioita.

–Vaikka oppivelvollisuus alkaa Espanjassa vasta 6-vuotiaana, espanjalaiset lapset menevät kouluun yleensä jo 3-vuotiaina. Koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja läksyjä annetaan usein runsaasti. Silti oppimistulokset eivät ole kansainvälisissä vertailuissa korkeita. Espanjalainen keskustelukulttuuri on vilkasta – esimerkiksi koulujen ruokalat ovat aika melskeisiä paikkoja. Tämänkaltaisista eroista huolimatta niin suomalaiset kuin espanjalaisetkin tutkimukseeni osallistuneet lapset ja nuoret tuntuivat arvostavan samankaltaisia asioita oppimisympäristöissään. Oppilaat arvostivat molemmissa maissa esimerkiksi hyviä suhteita opettajiin ja muihin oppilaisiin, kirjojen käyttöä yhdistettynä teknologiaan, rauhallisuutta, luonnon läsnäoloa, ja lepohetkiä.

Mäkelä antaa kiitosta Kaustisen musiikkilukion oppimisympäristön monipuolisuudelle.

– Vieraillessani musiikkilukiossa näin, kuinka opettajat aloittivat oppitunnit perinteisen opettajajohtoisesti luokassa, mutta alustuksen jälkeen opiskelijat saivat mennä tekemään tehtäviä haluamaansa paikkaan. Näin, kuinka osa opiskelijoista jäi luokkaan tekemään tehtäviä itsekseen. Toiset vetäytyivät tekemään töitä työparin kanssa hiljaisessa aulan nurkkauksessa, kun taas jotkut opiskelijat kokoontuivat suurella joukolla aulan keskellä olevien pyöreiden pöytien äärelle. Mukavat sohvatuolit oli myös vallattu nopeasti. Tässä esimerkissä yhdistyy mielestäni hienosti oppimisympäristöjen yhteisöllisyyden, yksilöllisyyden, mukavuuden, terveyden, uudenaikaisuuden ja perinteikkyyden ulottuvuuksia. 

Kiitollisena positiivisesta palautteesta pyysimme kuitenkin Mäkelältä myös kehitysehdotuksia, jotta oppimisympäristöä voidaan jatkossakin muovata tasapainoisemmaksi ja edistyksellisemmäksi.

– Jutellessani opiskelijoiden kanssa opiskelijakunnan huoneen käytöstä, he kertoivat, että tila on avoin kaikille, mutta usein vain sosiaalisesti orientoituneet opiskelijat hakeutuvat sinne. Milläköhän keinoilla voitaisiin varmistaa, että kaikki tuntevat varmasti olonsa tervetulleiksi ja että parhaat paikat ovat tasapuolisesti kaikkien käytettävissä?

Entä mistä suomalaiset voisivat ottaa mallia espanjalaisilta?

– Erinomainen kysymys – yleensä minulta kysytään, mistä espanjaiset voisivat ottaa mallia Suomesta. Kansainvälisissä vertailuissa espanjalaiset oppilaat ovat yleensä kärkisijoilla, mitä tulee koulussa viihtymiseen ja onnellisuuteen. Kokemukseni perusteella espanjalaisten sosiaaliset taidot ja keskustelutaidot ovat myös usein huippuluokkaa. Ehkäpä tässä olisi aiheita espanjaiseen koulutusvientiin Suomea ajatellen.

Mainokset