Kuolettavan vaikeaa ja ihanaa pianomusiikkia

– Kehtaan väittää, että tämä on musiikinhistorian kymmenen vaikeimman pianokappaleen joukossa, sanoo Frans Veskoniemi ennen Franz Lisztin Totentanz (Kuolemantanssi) -teoksen esittämistä.

Veskoniemi lopetti Kuolemantanssin harjoittelun monta kertaa, mutta aloitti aina uudestaan. 10.5. hän esitti sen musiikkilukiolla Kuolettavan vaikeiden teosten pianokonsertissa.

Kuolemantassista on tullut hänen lempiteoksensa.

 

Lue loppuun

Mainokset

Oikeusministerin vieraana Säätytalolla

Musiikkilukion abiturientti Hanna Pulkkinen ja lehtori Jukka Laakkonen vierailivat tiistaina 9.5. oikeusministeri Antti Häkkäsen kutsumana Helsingissä. Kaustisen musiikkilukio on tänä keväänä ollut mukana oikeusministeriön Suomi 100v-blogikirjoitussarjassa, jossa opiskelijat ovat kirjoittaneet perustuslaista. Tapaamisella juhlistettiin kirjoitussarjan valmistumista. Blogiin kirjoittivat Kaustisen musiikkilukion lisäksi lukiot Lahdesta, Lappeenrannasta, Mikkelistä ja Espoosta.

Hanna Pulkkinen kertoo, että tilaisuuden aluksi lukiolaisille ja opettajille esiteltiin Säätytaloa, ja sen jälkeen he osallistuivat ministerin kanssa lounaalle. Pulkkinen istui samassa pöydässä ministeri Häkkäsen kanssa. Lue loppuun

Marimbanrakennusta Kaustisella

Viikko sitten Kaustisella rakennettiin marimboja. Salonkylässä valmistui viikon aikana parikymmentä marimbaa Onisimus Matare Sibandan ja Michael Sibandan, eteläafrikkalaisten mestareiden johdolla. Aikaa rakennusprojektiin kului suunniteltua kauemmin, sillä Etelä-Afrikasta lähetetty puutavaralasti joka sisälsi mm. soittimien kielet, jäi seikkailemaan matkalle. Se ei haitannut, sillä väliaikaisesti muutaman soittimen kielet rakennettiin suomalalaisesta kuusesta. Soundin ja kestävyyden kannalta afrikkalainen mukwa-puu on kuitenkin kieliksi parempaa kuin kuusi. Paketti saapui kuin saapuikin, ja viime tiistain lukion marimbaworkshopissa olivat kaikki kielet omilla paikoillaan.

18198246_1538769456147573_6815449912144978456_n

Lue loppuun

Matematiikan huipulle omassa tahdissa

Kun Akseli Jussinmäki meni kouluun, hän koki kovan pettymyksen. Kertotaulua käytäisiin vasta toisella luokalla! Jussinmäki oli itse opetellut kertotaulut jo esikouluun mennessä, ja into laskemiseen oli suuri.

Onneksi Jussinmäen opettajat Halsualla ymmärsivät hänen lahjakkuutensa. Niinpä hän matematiikan tunneilla laski yleensä ensin tunnin normaalit tehtävät ja jatkoi sitten seuraavan vuoden tehtävillä. Yläasteella hän oli laskenut läpi lukion lyhyen matematiikan kurssit.

Lue loppuun