Täysin palkein Kultaiseen harmonikkaan

Ensimmäisen vuotensa musiikkilukiossa juuri päättävä Janina Suihkola osallistuu heinäkuun alussa Kultainen Harmonikka -kilpailun finaaliin. Sievistä kotoisin olevan Suihkola tulee todellisesta harmonikkaperheestä­ – hänen kolme sisarustaan ja isänsä kaikki soittavat, joten instrumentti oli aikoinaan helppo valita.

Suihkola kertoo halunneensa osallistua Kultaiseen harmonikkaan jo pitkään. Ajatus heräsi jo hänen voitettuaan Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2010. Osallistumista alettiin valmistella heti syksyllä Suihkolan tultua musiikkilukioon ja hänen aloitettuaan Markus Luomalan oppilaana.

Lue loppuun

Mainokset

Kuolettavan vaikeaa ja ihanaa pianomusiikkia

– Kehtaan väittää, että tämä on musiikinhistorian kymmenen vaikeimman pianokappaleen joukossa, sanoo Frans Veskoniemi ennen Franz Lisztin Totentanz (Kuolemantanssi) -teoksen esittämistä.

Veskoniemi lopetti Kuolemantanssin harjoittelun monta kertaa, mutta aloitti aina uudestaan. 10.5. hän esitti sen musiikkilukiolla Kuolettavan vaikeiden teosten pianokonsertissa.

Kuolemantassista on tullut hänen lempiteoksensa.

 

Lue loppuun

Marimbanrakennusta Kaustisella

Viikko sitten Kaustisella rakennettiin marimboja. Salonkylässä valmistui viikon aikana parikymmentä marimbaa Onisimus Matare Sibandan ja Michael Sibandan, eteläafrikkalaisten mestareiden johdolla. Aikaa rakennusprojektiin kului suunniteltua kauemmin, sillä Etelä-Afrikasta lähetetty puutavaralasti joka sisälsi mm. soittimien kielet, jäi seikkailemaan matkalle. Se ei haitannut, sillä väliaikaisesti muutaman soittimen kielet rakennettiin suomalalaisesta kuusesta. Soundin ja kestävyyden kannalta afrikkalainen mukwa-puu on kuitenkin kieliksi parempaa kuin kuusi. Paketti saapui kuin saapuikin, ja viime tiistain lukion marimbaworkshopissa olivat kaikki kielet omilla paikoillaan.

18198246_1538769456147573_6815449912144978456_n

Lue loppuun

Hongkongin miljoonavilinästä Kaustiselle

Kaustisen musiikkilukiossa on paljon kansainvälistä toimintaa. Yksi kansainvälisyyden muoto on vaihto-oppilastoiminta, ja tänä vuonna lukiossa opiskelee kaksi Hongkongista kotoisin olevaa oppilasta.

_dsc2679

Gianna Ko (vas.) ja Justin Leung.

Gianna Ko asuu perheessä Kaustisella ja Justin Leung Halsualla. Molemmat kertovat hakeneensa vaihto-oppilasohjelmaan, koska halusivat uusia ja erilaisia kokemuksia. He eivät tienneet etukäteen, mille paikkakunnalle he päätyisivät.

– Kun kuulin, että menisin Kaustiselle, kysyin Hongkongissa samassa vaihto-ohjelmassa opiskelevilta suomalaisilta, missä se on. He eivät tienneet. Silloin vähän ihmettelin, että minnehän oikein olen menossa, Ko kertoo. Lue loppuun

Sateisesta Bergenistä suomalaiseen pakkaseen

_dsc2670

Kuusi opiskelijaa ja kaksi opettajaa norjalaisesta Nordahl Grieg videregående skole -koulusta Bergenistä vieraili helmikuussa Kaustisella. He ovat Kaustisen musiikkilukion pari Dream Academy -hankkeessa.

Alkuviikon norjalaiset ja suomalaiset harjoittelivat ja äänittivät lukiolla kappaleitaan, ja torstaina he esittivät tuotoksia kaikille lukiolaisille. Samalla he kertoivat omasta koulustaan ja kaupungistaan. Lue loppuun

AVO-päivän haastattelussa Emmi Huntus

Emmi Huntus on Kaustisen musiikkilukion alumni, ja hänellä on plakkarissaan monta koulutusta. Nykyään hän työskentelee musiikkilukion naapurissa. Rakkaustinen haastatteli Huntusta AVO-päivässä.

Mikä on nykyinen toimenkuvasi ?

– Toimin Pajalan päiväkodin johtajana.

Miten ja miksi hakeuduit nykyiseen tehtävääsi?

– Päädyin nykyiseen tehtävääni monien eri vaiheiden kautta, olen opiskellut ensin laborantiksi ja sitten ammattikorkeakoulussa sosionomiksi.

Lue loppuun

AVO-päivän haastattelussa Jere Pihlajamäki

Jere Pihlajamäki on kirjoittanut musiikkilukiosta ylioppilaaksi vuonna 2015 ja hänen matkansa nykyiseen opiskelupaikkaan on ollut mielenkiintoinen.

Mikä on nykyinen opiskelupaikkasi?

– Opiskelen ravintola- ja catering-alaa Sedun Seinäjoen toimipisteessä ja suuntaudun kokiksi.

Mitä reittiä ja miksi päädyit tähän koulutukseen?

– Lukion jälkeen opiskelin musiikkiteknologiaa vuoden, mutta jätin opinnot kesken, koska tajusin, etten halua siitä ammattia. Hain jo peruskoulun jälkeen kokkikoulutukseen, koska vapaa-ajan ruuanlaittoharrastus oli mukavaa. Tässä vaiheessa muistin, että halusin aiemmin siitä ammatin, ja päätin kokeilla.

Lue loppuun